Tanaan kaytiin tutustumassa Nepalin ensimmaiseen raamattukouluun, Nepal Institute of Theologyyn. 27 vuotta ollu toiminnassa ja se keskittyy Rural Area Developmenttiin elikkas opiskelijat on Nepalin koyhimmilta ja kaukaisimmilta alueilta. Heista koulutetaan kirkon tyontekijoita ja seurakunnan palvelijoita. Pidettiin niille sitten englannin keskustelutuntia. Me kerrottiin vahan Suomen kirkosta ja pidettiin molemmat todistuspuheenvuorot. Mukavaa oli. Ja sit saatiin daal-bhaatia. Mut se oli kylla parasta tahan mennessa. Mitho chha.
Sit meijan tuttu siela instituutista ja Sagarmatha Churchista, Daljit, vei meidat Bouddhanathiin, mika on maailman suurin buddhastupa, elikkas temppeli. Siisti ja rauhallinen mesta. Silti hamas koska siella stupan sisalla oli myos hindualttareita. Uskonnot on taalla kylla ihan reilusti sekaisin.
Sit mentiin katsomaan Pashupatinathia, joka taasen on hindujen pyhin paikka Kathmandussa. Nahtiin paikka jossa ihmiset poltetaan. Tosi ankee mesta. Ja sit se joki mika siina virtaa niin ihan hullun likanen ja jengi vaan kay siina uimassa. Pyha joki. Musta aika alloo.
Sitten Thameliin, yllaripyllari. Suoraan lavistyspaikkaan. Talla kertaa jain juttelemaan yhen tyontekijan kanssa siella ja soitin sille Sotahuutoa ja se tykkas. Se pisti mun mp3-soittimeen myos nepalilaista black metallia. Hassua. Puhuttiin musiikista ja huumetyosta, silla taa kaveri tekee sita Nepalissa. Sanoi tietavansa monia hyvia jarjestoja, joiden kautta vois menna toihin. Ens kerralla sitten. Sit se kutsui meidat yhteen raskaan metallin konserttiin lauantaina. Pitanee menna. Sit otin venytykset molempiin korviin. 1,2mm ->3mm. Voin kertoa etta sattui. Mikaan ikina sattunu niin paljon. Vielakin korvia kuumottaa ja on kipeet. Ei saa valittaa kun ite halus.
Huomenna taas Kumarin kanssa etsimaan lapsia Thamelista. Viimeks ei nahty yhdessa kuin yksi, jolle Kumar osti leipaa, kun ne lapset jotka meissa roikku niin havis kun Kumar tuli.
Toivottavasti parempaa onnea huomenna.
Toivottavasti saan unta ensi yona naiden korvien kanssa.
Toivottavasti mun ilmavaivat loppuis. Orppa on meinaan aika hajalla.
<3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mä sanon sulle vaan yhen asian: sun pitää maistaa mun tekemää daalia! :D
On kyl kiva ollu lukee että ootte saanu paljon uusia kavereita ja t ihmisten kanssa pystyy oikeesti juttelemaan. :)
Sähköpostailen taas sit enempi juttuja (:
OOT RAKAS MURU HUOLEHDI ITESTÄS JA MUISTA <
hah hah! ei me nyt niin hajalla enaa olla, onneksi. aika mielettomilta kylla teidankin seikkailut kuulostaa... mutta venytykset, auh! kaikkeen sita ihmiset rupeekin :)
Lähetä kommentti