Jumalan armosta takaisin Kathmandussa. Bussimatkat Chitwaniin ja takas paas kylla mun pelottavimmat kokemukset ikina - top kymppiin. Serpenttiiniteita kuppasilla busseilla... Bussikuski ajaa metrin paassa reunasta ja reunan toisella puolella parinsadan metrin pudotus rotkoon. Kuumottavaa. Mutta maisemat henkeasalpaavan kauniita. Viidakkoon kun paastiin niin ihan kunnon sademetsa se oli. Mikaan ei kuivanu ja aamusin kaikkialla vaan sumua. Jarjettoman kaunista. Ainoa huono puoli oli ystavamme otokat, joiden maara ja koko on vahan eri kaliiperia meijan takametsan porriaisten kanssa.
Mutta uitiin kahdesti norsujen kanssa! Sanoin ei vaan pysty kuvailee sita tunnetta, mitka ne elaimet mussa herattaa. Viisaita, lempeita ja persoonallisia otuksia. Nelja sellaista siella oli. Kahesti paastiin myos ratsastaa niilla. Toisella ratsastuskerralla bongasin SARVIKUONON! Se oli sellasessa mutakuopassa keskella ryteikkoa, ja norsut meni vaan siita lapi. Iso sarvikuonouros katto meikalaista suoraan silmiin ja lahti lievasti harmistuneena kavelemaan pois. JEEEEEEE! Tiikereita ei tosin bongattu, mutta ne onkin yoelaimia. Lopun aikaa chillailtiin siella ja juteltiin paikallisten kanssa. Muut vieraat oli aika omissa oloissaan ja ihan tylsia. Opin paljon lisaa nepalia, josta ymmartaakin koko ajan enemman ja enemman. Aivan mahtavaa.
Huomenna lahetaan Pokharaan. Nyt pitaa menna pesemaan pyykkeja. Farkut on ihan ruskeet siita sarvikuononmetsastyksesta. <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
no huuhhuh miten hienoa, kiva et reissu onnistu! :) olet rakas <3
UUIIJJJJ SIISTII MMÄKI HALUUNNN!! Mul meni läppäri rikki enkä oo päässy lukee näit pitkää aikaa ;<
voin kuvitella, että sulla on ollu kivaa siellä niitten ötököitten kanssa :)
-Taru
Lähetä kommentti