perjantai 14. joulukuuta 2007

Ihaninta ja kauheinta

Tanaan oli joulujuhla MSCC:lla. Jarjestettiin ohjelmaan Outin kanssa ja Becky lupas hoitaa ruokapuolen. Ruoka oli pari tuntia myohassa. Se oli ainoa miinuspuoli. Muuten oli aivan ihanaa, ohjelma sujui hyvin ja lapset oli innoissaan lahjoista. Suuri kiitos kuuluu kaikille niille jotka on rahaa meijan tileille laittanu. Ja kiitos myos niille jotka on niidenkin lasten puolesta rukoillu. Ihanaaihanaa oli ja lapset innostu tanssimaan Prashant Tamangin tahdissa (Indian Idolin voittanut nepalilainen). Kaikki kiitteli ihan hulluna ja jo ennen kun ees lahjat oli jaettu.
Lahettiin sielta sitten Thameliin Outin kanssa ja nyt oon taalla. Joutu kylla hetken itteaan kahvilan vessassa kerailemaan kun alko vaan itkettaa niin kauheesti. Ma en kesta jattaa niita lapsia. Kaikki sano jo nyt etta niille tulee ikava ja millonka tullaan uudestaan Nepaliin.
Maanantaina mennaan hyvastelee ne. Huomenna House of Hopen joulujuhlaan (ei olla siella Outin kanssa kertaakaan kayty) ja sit lastenkodin aidin ja isan kanssa syomaan raflaan. Sit sunnuntaina pakataan (oon alottanu jo tuliaisista) ja sit maanantaina tosiaan sinne MSCC:lle ja todnak Thameliin. Voin kertoa jo nyt etta taalta lahteminen tulee olemaan miljoona kertaa vaikeampaa kuin Suomesta lahteminen. Ja sekin oli vaikeeta, jos muistatte...
Mut kiva naha teita kaikkia ja kiitos etta ootte muistanu mua :) ootte rakkaita <3

Ei kommentteja: