sunnuntai 28. lokakuuta 2007

LOMAAAAAAA!

Vika tyopaiva kahteen viikkoon ohi. Vahan surullista, silla siella lastenkodilla on niin huippua! Tanaan tosin vahan tylsempi paiva, mutta nuorempien kanssa leikittiin ja palloiltiin. Vyotarosta alaspain tosin kaikki lihakset huutaa hoosiannaa; takapuoli ehka ikina oo ollu nain kipee. Mutta se on vain merkki siita etta lihaksia tulee...
Thamelin kautta tultiin tanaan ja taas hirveiden alennusten kera. Heti tosiaan kun mainitsee etta on toissa taalla niin hinnat tippuu melkein puolella alas. Uskomatonta.
HUOMENNA CHITWANIIN!
Siella ei oo sahkoa eika siis nettia, joten vasta torstai-iltana kuulette musta seuraavan kerran. Rukoilkaa ettei tiikerit syo eika sarvikuonot hyokkaa. Mut rukoilkaa etta me niita myos nahtaisiin. :)
Elama on vaan joskus ihan kivaa :) Ikava kylla vahan kotiinkin... <3

perjantai 26. lokakuuta 2007

Nepali Shortcut

Tanaan mentiin noin 800 metria kolmessa tunnissa. Suoraan ylospain. Lahettiin lastenkodilta taksilla Buddhanilkathaan (kahdeksan anki samaan, herkkaa) poikien kanssa. Huomaa etta on ollu tosi ikava poikaporukassa hengailua kun oli ihan huippureissu. Mina, Orppa ja Becky ja seitseman poikaa lastenkodilta. Kaytiin ensin katsomassa kuuluisaa Buddhanilkathan Sleeping Vishnu-temppelia ja nahtiin se, kuinka ihmiset oikeasti kuvittelee etta siina makaa oikea jumala. Hieno se kuitenkin silti oli. Sit lahettiin tallaamaan kohti Nagi Gompaa, joka tiibetilainen nunnaluostari kukkulan paalla. Tasta paastaankin iloiseen Nepali Shortcuttiin... Koska me ei haluttu menna tieta pitkin, joka ois kiemurrellu ja sit ois joutunu maksamaan jotain siita etta paasis sinne luostariin, niin mehan lahettiin sitten poikien johtamana ryteikosta lapi. Tosi jyrkkaa nousua ja vaikeakulkuista maastoa, mutta nakymat aina ihan uskomattomat! Mitaan niin kaunista nahtyt viela reissun aikana. Kauniin vihreat kukkulat, ja Kathmandu, joka nayttaa korkealta ihan pikkukylalta. JA RAIKASTA ILMAA! Kuumaa silti oli, ja ma en suostunut antamaan laukkuani pojille kannettavaksi. 5 kiloa ekstrapainoa... Mutta sisulla silti piti menna. Astmaattinen ja keuhkoputkentulehduksinen tytto meni sitten poikien perassa etujoukoissa, kun piti nayttaa etta kylla parjaan. Outi ja Becky tuli jalkijoukoissa. Mutta sit kun jalat oli tarpeeks hapoilla, niin se euforian tunne oli ihan uskomaton. Ja kun perille asti paastiin, niin ois voinu menna viela pitemmalle. Nunnaluostari oli tosi mielenkiintoinen kokemus. Ihmiset tulee sinne mietiskelemaan ja jaadajaada. Jengi etsii kylla sisaista rauhaa vahan vaarasta paikasta...
Alas tultiin sitten samaa Nepali Shortcuttia, kun ei kuulemma voitu menna tieta pitkin kun meilla ei ole lippua... Liukasta soraa ihan hirveasti ja pojat juoksee edella alas. Hissukseen piti tulla, nilkat on nyt ihan hellina. Mut oli ihan huippua paasta tutustumaan niihin lastenkodin poikiin vahan paremmin tollasen toiminnan kautta. Mahtavaa. Nyt vasyttaa...

torstai 25. lokakuuta 2007

Patan Aspital

Joo, tanaan tuli kans kulttuurishokkeja koettua kun lahettiin aamulla Patanin sairaalaan (kuulemma paras julkinen sairaala Kathmandussa). Eilen tilasin ajan, tosin sairaalan ykstyisklinikalle (jonka on itse Sir Edmund Hillary kaynyt avaamassa). Ihan joo siisti paikka reikavessoineen kaikkineen. Parempi se oli kun se tavisten puoli. Oli vahan porvari olo kavella sinne yksityisklinikan puolelle, mutta oli siellakin paljon paikallisia. Kurkattiin sinne terveyskeskuksen puolelle ja aika jarkytys se oli. Jorvi tuntui silla hetkella aika mukavalta paikalta jonottaa... Ihmisia ihan pipona ja osastoilla sankyja vieri vieressa. Ei se ahtauskaan viela mitaan, mutta se tunne siita etta siella on tosi likaista sai kylla kylmat vareet nousemaan selkarankaan. Mut siella yksityisklinikan puolella oli mukava paikallinen laakari, joka kuunteli keuhko ja kysyi astmalaakityksen, ihan niinkuin Suomessa. Se tosin kehu etta hyva etta tajusin aloittaa sen antibioottikuurin. Joka siis on yht.14 pilleria, kaks paivassa, huomhuom. Sit se maaras kahta eri yskanlaaketta ja sanoi omalla ihanalla aksentillaan (voitte kuvitella englantia intialaisaksentein): Don't worry, you'll be fine. Tuli ihan hyva mieli. Ei ois Suomessa saanu yhta ystavallista palvelua.

Saunassakin kaytiin tanaan. 45 astetta. Oli paasta itku kun mentiin saunaan. No, suihkusta tuli kuumaa vetta niin oli se sen arvosta. Muuten ollaan vaan mollotettu ja katottu Paon toista tuotantokautta ;)

Huomenna lastenkodin tyypit vie meidan tosiaan sille piknikille luostariin. Aikanen heratys taas aamulla ja pitka paiva, mutta varppina mukava :)

Kaikkea hyvaa sinne! Maanantaina lomille!

tiistai 23. lokakuuta 2007

Nettia ja sympatiaa

Nettipaikka on taas auki! Hiphei. Alkaa hidaskin yhteys tuntua taivaan lahjalta muutaman hiljaisen paivan jalkeen. Sunnuntaina ei lahdettykaan Godawariin lasten kanssa kun se puutarha olikin kiinni. Onneks ilmottivat meille tarpeeksi ajoissa. Ei mekaan sitten lahdetty lastenkodille kun mun keuhkot sanoi sopimustaan irti. Kovasti ne on tulossa ulos. En tarvii laakaria mulle sanomaan etta keuhkoputkentulehdus mulla nyt on. Tanaan sain vasta apteekistakin antibiootit kun kaikki kaupat on ollu Dashain takia kiinni. Doksisykliinia 14 kpl aamuin illoin viikon ajan. Silla luulis lahtevan. Onneks maanantaina paasee haistelee puhtaampaa ilmaa. Luettiin just Suomen uutisista etta paakaupunkiseudun ilmanlaatu on huono. Tulkaas tanne haisteleen.

Kuultiin myos vahan uusia huhuja. Dashain ajaksi on siis maolaississit luvannu aselevon. Maassa jossa rauhan pitaisi olla. Kathmandun ulkopuolella on siis paljon aseellisia selkkauksia ja maantiet on usein suljettu. Seuraava paivamaara mika kannattaa muistaa on 29.10, jolloin maan johto maolaisineen sulkeutuu pohtimaan maan tilannetta ja vaalien ajankohtaa. Paljon taalla myos huhutaan armeijan (eli kuninkaan) vallankaappauksesta. Jotkut siihen uskoo, toiset ei. Me nyt ei kuitenkan Chitwanin matkaa olla perumassa, vaikka Chitwan sijaitseekin levottomalla Terailla. Mut se on niin turistikohde ja turisteina me sinne mennaan niin ei kyl mitaan pahaa pitais tapahtua.

Loman jalkeen paastaan tutustumaan Thamelin katulapsityohon, kun meidan lastenkodin entinen nuori (Kumar) tekee sita. Thamelissa on noin 6000 katulasta. Jarkyttava maara. Kirjoitan joskus paremmalla ajalla lisaa heista. Ja kun paastaan tarkemmin tutustumaan tahan tyohon. Suurin osa heista tulee maalta, ovat karanneet monista eri syista kotoa. Ei ne kadulla olis jos ne ei siella tulis toimeen, ikava kylla. Kiitos lansimaisten ihmisten, jotka antavat heille rahaa ja ruokaa. Hyvaa hyvyyttaan ja omasta huonosta omastatunnostaan tietysti. Ei ne lapset silla tavalla halua pois kadulta. Ei niita paljon koulun penkki ja tyopaikka hotsita. Hoidetaan vain syyta eika seurausta.

Okei, mut lastenkodilla menee tosi hyvin. Eilen tehtiin rannekoruja tyttojen kanssa ja lennateltiin leijoja poikien kanssa. Tanaan sama homma jatku. Kirsti oli tanaan meidan mukana seurailemassa. Innoissaan ne vielakin on kaikesta mita me niiden kanssa tehdaan. Harmittaa vaan kun on kahtena paiva ollu puolkuntosena etta ei oo kunnolla paassy korista pelaamaan. Se olisi niin mukavaa. Huomaa etta oon sen verran poikatytto etta napertely ei niin silla lailla jaksa kiinnostaa vaan haluais kunnolla ottaa matsia ja riehua. Perjantaina mennaan lastenkodille seuraavan kerran ja Kumar ja pari vanhempaa lasta vie meidat retkelle johonkin tiibetilaisluostariin. Kunnon piknikki. Ihan jees, innolla odotan. On nimittain sen verran tullut kaveltya kuukauden aikana, etta jalkalihakset alkaa olla aika timmit ja ootan viela sita etta paino paasisi putoamaan. Tosin niin kauan kun LaSoonissa kaydaan syomassa niin tuskin tulee tapahtumaan. On nimittain oikeesti sen verran hyvat safkat etta vikana iltana pitaa menna keittiomestaria halaamaan.

(Taa teksti tulee tahan siksi, koska Orppa kaski. Sita siis pisti ampiainen tanaan kun lennateltiin leijoja lastenkodin viereisella niitylla. Sympatiaa, kiitos. Mulle.)

Se naista jutuista. Lisaa taas myohemmin. Kaikki taalla hyvin. Rukoilkaa vaan etta mun keuhkot kestaa :). Ikava <3

lauantai 20. lokakuuta 2007

Onks Viljoo nakyny?

Unohtuipa sekin mainita, jotta Pipsa sai eilen illalla kaverin. Sen nimi on Viljo. Se on vahan vaaleampi gekko kuin Pipsa ja sekin asuu meidan vaatekaapin takan. Toivottavasti ne ei tee meille lisaa gekkoja. Ei muuta.

Loma on ihan kulman takana

Tanaan mentiin Thameliin varaamaan meijan Chitwanin matka. 29. paiva ois tarkoitus lahtea neljaks paivaks ja kolmeks yoks. Hotellin kotisivut on www.visitnepal.com/islandresort . Saatiin 150 eugenilla eli ihan naurettavan halvalla. Kaikki kuuluu hintaan, matkat, taysihoito, norsusafari, viidakkokavelyt, krokotiilikavely, kylavierailu ja puistomaksu. Heti kun sanoo etta on taalla toissa niin hinta laskee kun norsun hanta. Samalla reissulla ostin kans vaelluskengat ja nekin lahti melko halvalla. Kaupankaynti kay melkein kuin tanssi kun vahan hymyilee ja puhuu nepalia. Etenkin silloin se on katevaa kun osaa sanoa kaikennakoiset hinnat nepaliksi, kun kaupassa on myos muita turisteja. Silloin ne saa myytya meille halvalla ja menettamatta rahaa muilta turisteilta. Kauheasti ne myyjat sit puhuu nepalia takas, mut kylla siita aina ihan ymmartaakin. Vastaa sit aina joo tai ei ja nayttaa silta etta ymmarsi niin ne on tyytyvaisia.
Pitaa vaan rukoilla etta terveys pysyy kohillaan sinne asti.

Seuraava vapaapaiva on meilla keskiviikkona ja sita ennen huomisesta lahtien ollaan lastenkodilla. Huomenna Bishnu vie lapset Godawariin, joka sijaitsee Kathmadun etelapuolella ja siella on kuulemma kauniit maisemat ja kasvitieteellinen puutarha. Jos saa sallii niin me hypataan Pulchowkista niiden bussin kyytiin aamulla ja ollaan siella koko paiva. Kiva paasta ekaa kertaa tasta citysta pois. Huomenna kaikki kaupat on kiinni, ihan kaikki. On vissiin Dashain suurin paiva. Tiistaina paastaan toivottavasti LaSooniin syomaan. Ikava sita paikkaa ja sen chillia tunnelmaa. :)
Kotiin on ikava... Vajaa kaks kuukautta viela :)

perjantai 19. lokakuuta 2007

Angst

On niin vaikeaa olla mukava kun naa nettiyhteydet on niiiiiiiiiiin hitaita. Galtsussa ja taalla kayminen vie puol tuntia (jos en siis kirjota mitaan). Rayh.
Eilen tosiaan tehtiin niita rannekoruja lasten kanssa. Ihan into piukeena ne niita pykas. Sit pienemmat oli myos tosi innoissaan noista muistipeleista mita tuotiin. Kuviakin saatiin otettua, mutta pitaa laittaa sit galtsuun, kun on tarpeeks nopea yhteys. Muuten menee mielenterveys. Mulla on ikava nopeaa nettia! Ja arsytysta lisaa viela se, etta nyt kun on Dashain, niin suurin osa kaupoista ja rafloista on kiinni. Myos LaSoon. Keskiviikkona vasta helpottaa. Ihan kuin ois joulunaika Suomessa. Kaduillakin on ihan hiljasta. Siis verrattuna yleiseen.
Flunssakin on tullu takaisin. Kurkku kipee, nena valuu ja yskittaa.
Huomenna Sagarmatha-kirkon nuortentapaamiseen ja Supermarketin kautta ehkapa Thameliin. Siella saletisti on paikkoja auki kun turisteja taalla on paljon.
Kauhee angstituspostaus. Yrittakaa kestaa. :)

torstai 18. lokakuuta 2007

Unohtuipa sanoa

Tosiaan nahtiin pari paivaa sitten vuoret ensimmaista kertaa (jos lentokoneesta nahtyja ei lasketa). Kaveltiin Orpan kanssa meidan paatieta ja siella ne seiso. Vihreiden kukkuloiden takana kauniit valkoiset huiput. Huippua!
Tanaan meilla on vapaapaiva ja ohjelmassa Orpan hiusten varjaysta ja pyykinpesua. Katotaan sitten illalla, mita oon saanu aikaseks... Harmittaa tosin etta taalla ei voi hiuksia varjata, kun kaupoissa ei myyda vaaleata hiusvaria. Mistakohan johtuu? :) Kampaamoissa saattaa tosin olla mutta pitaapi kayda kysymassa. Juurikasvu ei oo nimittain talla hetkella mitenkaan hirveen kiva. Joo. Mut myohemmin tanaan lisaa :)

keskiviikko 17. lokakuuta 2007

Erilaisuutta tamakin

Ihmiset on taalla niin erilaisia. Siis tarkoitan nyt ihan nepalilaisissa. On tosi mukavia tyyppeja ja sit kuulee aina niista paskoista ihmisista. Eilen oli lehdessa, etta lapsenkaappaukset yleistyy Kathmadun laaksossa. Nyt oli Kathmandun keskustassa loydetty 11-vuotias poika kuolleena. Ja mika pahinta, etta armeijan tyyppeja on myos syytetty tallaisista tapahtumista. Taa maa on niin korruptoitunu. Jengi saa lisatienestia kiristamalla ja pelottelemalla tavallisia kansalaisia nappaamalla niiden lapsia. Ja sit jos niilta ei heru niin myydan lapset sit joko kokonaisina tai osissa muihin maihin. Lapsikauppaakin taalla valitettavasti harrastetaan. Nepalin ja Intian valinen raja on aika loyha niin sielta ne lapi paasee. MAAILMA ON NIIN PASKA PAIKKA.

Tosiaan eilen kun oltiin taalla nettipaikassa, niin oltiin niin myohaan, etta me oltiin vikat asiakkaat. Jain sitten haastamaan juttua nettipojan kanssa ja se sit kaski mun vieda paivan lehden mukanani kun aamulla tulee uusi. Ja sit se tarjos mulle ja Orpalle molemmille kouralliset amaloita. Amala on pienenpieni hedelma, joka vastaa c-vitamiinissa kahdeksaa omenaa ja kolmea appelsiinia. Maistuu ensin ihan hullun happamalta, mutta jalkimaku on sellainen, kuin koko suuvarkki tayttyisi sokerista. Pitaa tuoda niita kotiin, jos ne vaan sailyy. ei niita ihan hirveesti syo kun ne tosiaan aluks maistuu niin pahalta. Mutta sita jengi taalla vetaa.

Oltiin tanaan Kirstin kanssa lastenkodilla. Bussilla matkan taittaa puoleentoista tuntiin. Hiphei. Mut silla kai on mentava. Ja sit paikallista logiikkaa, jolle ei voi muuta kuin nauraa: Bussi numero 5 menee Buddhanilkanthaan, mutta ei KAIKKI vitoset sinne mee. O_o
Mut hyva reissu oli silti. Juteltiin pitkaan Bishnun kanssa (siis lastenkodin johtaja) ja sovittiin, etta me tehaan Orpan kanssa case study viidesta lapsesta siella, joilla ei oo viela kummia. Seka suomeksi etta englanniksi. Sit mentiin Kathmandussa sellaselle torille, minne ei kyl lankkarit eksy. Helmitorille. Se on sellainen pienenpieni kuja, jonka Nepalin valtio on aikanaan antanut Intian sikheille. Siella ne myy kaikennakoisia ja -kokoisia helmia. Ostettiin sielta sitten helmikorutarvikkeet lastekodille, kun niita siella huomenna aletaan vaantamaan. Hyvassa lykyssa vanhemmat nuoret alkaa myohemmin tehda niita myytavaksi, kun ollaan ensin opetettu miten niita tehdaan. Hyvaa lisatienestia heille.
Kuultiin myos aika jarkkyja elamantarinoita muutamasta lapsesta lastenkodilla. Yksi tytoista on seitsemanvuotiaana nahnyt maoistien raa'asti (kadet ja jalat poikki ensin ja sitten vasta henki) tappavan isansa. Nyt tytto on kymmenvuotias. Sota jattaa jalkensa. Mutta silti kaikki lapset siella kodilla ovat elamaniloisia ja tyytyvaisia.
Tassa maassa myos harrastetaan bisneslastenkotitoimintaan. Jengi avaa lastenkoteja ulkomaisen rahan toivossa ja sitten kun sita ei tule, niin lapset viskataan pellolle. MSCC:lla on yksi lapsi pelastettu sellaisesta kodista. Lansimaitakin osataan kayttaa taalla hyvaksi.
Mitaan muuta en talta reissulta toivo kun sita etta voitas siella lastenkodilla olla hyodyksi. Ainakin me sinne viedaan huomenna rannekoruaskartelujen lisaks pari kehittavaa muistipelia. Ja sit mennaan joku paiva niiden kanssa vaateostoksille, kun lapsiraukoilla on vaan vanhoja ja nuhjusia vaatteita. Nyt heitankin haasteen juuri Sinulle! Jos haluat auttaa naita lapsia, niin laheta mulle sahkopostia osoitteeseen laura.rubydee@gmail.com niin laitan sulle tilinumeron johon voi muutaman euron pistaa. Pienikin maara auttaa jo paljon ja siita 100% menee lasten hyvaksi. En ota vastaan hirveen isoja summia ettei ne ihan saikahda siella lastenkodilla. Nyt on hetkesi harjoittaa OIKEUTTA, niin kuin ystavamme Dr. Rokaya sanoi. :) Parempaa prosenttia et loyda mistaan!

Sit lisaa Dashaista. Suomeksi verijuhla. Muut hindumaat on jarkyttyneita siita teurastuksesta, mika Nepalissa tapahtuu Dashain aikana. 46.000 vuohta ja puhvelia tuodaan Intiasta tapettavaks. Veri on uhri, ja ne joissakin paikoissa tappaa elaimet tosi raa'asti. Mm. Bhaktapurissa, mika on viereinen kaupunki, niin siella siat teurastetaan nylkemalla ne elavalta ja repimalla elavan sydamen ulos ja uhraavat sen jumalille. Hiphei hindut. Huomenna Durbar Squarella hallitus ja armeija uhraa 900 puhvelia ja pukkia siunaukseks valtiolle. Ne kylla tapetaan "humaanisti" paa poikki khukhurilla. Pari tuntia kestaa tata hupia. Ei olla menossa. Muuten niin vakivallaton kansa sekoaa ihan taysin kun saavat lihaa.

Sit taas iloisia juttuja. Oltiin taas asken LaSoonissa syomassa ja nyt juteltiin ihan pitkat patkat sen kivan pojan kanssa. Se kyseli kaikkea meista ja kertoi myos itestaankin. Oikein mukavaa. :)

P.S. Mun nappaimistolla kavelee otokka. High-tech kohtaa low-techin.

tiistai 16. lokakuuta 2007

On taalla ihan kivaakin

Aamusta tosiaan lahettiin lastenkodille, ja hups, heilla oli koulun viimeinen paiva. Mentiin sitten katsomaan tanssiesityksia ja opettajien moniamonia puheita. Ja taalla on KYLMA! Sadepaiva, niin taalla on ollu vaan joku 15 astetta ja me ollaan ihan jaassa... Noloa tunnustaa olla suomalainen. Koko show'n vei tanaan sellainen 5-6-vuotias tytto, joka tanssi perinteista nepalitanssia. Harmittaa etta Orppa jatti kameransa kotio... Huomenna mennaan taas uudestaan, mut Kirsti on meidan mukana. Lapset oli tosi iloisia etta oltiin siella ja itestakin tuntu tosi mukavalta. HUIPPUA. Mut mun hiukset on niille edelleenkin niin uus asia, etta niita pitaa lahmii koko ajan. Mut ne saa sen anteeksi. :)
Ja sit toiseen iloiseen asiaan. Mentiin yllattaen taas LaSooniin syomaan, ja satuin kysymaan silta kivoimmalta tarjoilijalta, etta kuunteleeko se rappia ja osaisko se suositella mulle jotain hyvia nepalilaisia artisteja. No poika tarjoutu tekemaan sit mulle levyn sen suosikeista. Ja tarjoutu se myos viemaan mut joku paiva Thameliin levyostoksille. Hupshups. Sit soitin sille yhen Avaimen biisin mun amparista ja se tykkas. Kivaa etta taalta saa kavereita (sopoja sellaisia)!! :) ;)

maanantai 15. lokakuuta 2007

Freak Street

Aamulla tosiaan kouluhommia nettipaikassa. Sit aloitin vaantamaan yhta rannekorua YWCA:lla, mutta se jai kesken kun piti menna Thamelissa kaymaan. Mekon sain sovitettua ja hyva onkin! Sitten suunnattiin Durbar Squarelle, kun Orpan piti saada turistipassi sinne. Kauhea ryysis ja hermo meinas menna, mutta paastiin kuin paastiin sinne. Sit suunnattiin kuuluisalle hippikadulle Freak Streetille. Lepposa meininki siella. Kaytiin yhessa kahvilassa juomassa kokikset ja todettiin etta tullaan joskus myohemminkin tanne. Paljon hauskoja kauppoja ja hyvaa musiikkia. :)

Huomenna lastenkodille. Kirsti sanoi etta meidan pitaa alkaa menna bussilla. Mut me mennaan huomenna taksilla ja kun Kirsti tulee meidan mukaan keskiviikkona niin mennaan bussilla ja katotaan kuinka hirveeta se reissaaminen on...

Joo, no tassapa nama. En oo valttyny ihmettelemasta, etta miksi taalla ei nay se, etta sota on alle vuosi sitten paattynyt. Voi tosin olla etta se ei ole Kathmanduun niin paljon vaikuttanut. Ja ehka ihmiset on pidattyvaisempia kertomaan naista asioista.
Pitaa nahda lisaa :)

sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Pipsa

Joo, fauna lisaanty eilen taas yhdella. Tultiin nettipaikasta kotiin (ei taa mikaan kahvila oo) ja nahtiin makuuhuoneen puolella 10 cm gekko. Yritettiin sita sit vapauttaa, mutta se livisti meidan vaatekaapin taakse. Meidan kaikkien mielenterveyden takia ristittiin se Pipsaksi, joka asuu meidan vaatekaapin takana. Rukoiltiin myos sen puolesta, etta se sois kaikki hamikset ja torakat ja ettei se kompisi yolla meidan sankyihin. Ei kylla uni tullut silmaan viime yona. Toivottavasti Pipsalla on hyva elama siella meidan vaatekaapin takana ja etta se ei tulisi sielta pois.

Tanaan on ollu koulutehtavien tekoa. Siksi oon niin aikasin taalla nettipaikassa. Kirjotan varmaan myohemmin lisaa, mutta tassa lahinna nyt vaan Pipsasta. :)

Suomalaisen koti on siella missa saunakin

Otsikosta voi paljon paatella mita ollaan tanaan Orpan kanssa tehty... Oltiin taas Greenwichilla saunomassa. Mun jalat on ehka ensimmaista kertaa vaaleanpunaiset!! Koko reissun ajan ne on ollu jalestansa harmaat tai mustat. Lepposa paiva tamakin. Paitsi meijan vakkarinettipaikassa naa pojat on vaan saanu musta niin hyvat naurut. Eilen kerroin niille, etta ois kiva joskus pelata niiden kanssa Age of Empiresia, jota ne taalla joka ilta pelailee, ja tanaan sain slaagin kun taalla sisalla oli ihan jarkyttavan kokoinen heinasirkka. Noh, kiva tuottaa ihmisille hupia. Mut meijan nettipoika lupas opettaa mulle joku ilta miten Age of Empiresia pelataan. Kylla sitten pojilla hymy hyytyy kun ma ne siina pieksen. Just joo.

Saunassa oikeasti aloin miettimaan sita, etta missa suomalainen tuntee itsensa kotoisaksi, ja tulin siihen tulokseen etta vaikka missa pain maailmaa olisikin, niin jos saunaan paasee niin koti-ikava hellittaa.

Mentiin LaSooniin taas syomaan ja kas, yllattaen sinne tuli suomalainen YK-pariskunta, jonka tapasimme jo raamattupiirissa pari viikkoa sitten. Liityimme sitten heidan seuraansa ja juttelimme taman maan tilanteesta ja minkalaista Suomessa on ja Tehyn lakosta ja Chitwanista ja Kathmandun sairaaloista. Ihan mukava illallinen.

Huomenna ollaan aamupaiva YWCA:lla ja sit pitaa menna Thameliin ja Durbar Squarelle vahan hoitelemaan bisneksia. Huomenna nettipoika myos lupas auttaa mua, kun haluaisin siirtaa pari CD:ta mun mp3-soittimeen. Paatettiin jo kaikki tytot yhessa etta kun taalta pois lahetaan niin nettipojalle pitaa hommata joku lahja. Se pitaa puljuaan joka ikinen paiva pystyssa aamusta iltaan. Mahtava kaveri ja aina meita auttamassa.

Ikava teita <3. Alkaa unohtako mua tanne. Etanapostia saa myos lahettaa osoitteeseen Laura Salo/Nepal Mahila Bishwasi Sangh (YWCA), P.O.Box No.:19132, Kathmandu, Nepal :)

lauantai 13. lokakuuta 2007

Hoina Dhulikel

Elikka ei sit Dhulikelin reissusta mitaan tullu. Aamulla naytti silta etta pilvimassa jatkuu Intiaan asti niin paatettiin olla menematta. Lahettiin sit aamusta heti Thameliin (taas). Kavin sovittaa mun mekkoa ja meen maanantaina sinne uudestaan. Sit ostin pari Manu Chaon levya (piraatteja, tottakai ;)) ja nepalilaista rappia. Ihan altsin hyvan kuulosta.

Sitten suunnistettiin kohti Kathmandun Durbar Squarea. Sinne pitikin yllattaen ostaa turistipassi (200rupiaa) ja sit kaytiin laheisessa turistitoimistossa pidentamaan se aika marraskuun puolivaliin. Siella oli sitten ihan pirskeet. Ikivanhalle temppelialueelle oli pystytetty lava, josta soi kunnon tanssimusiikki. Varmaan noin tuhat ihmista hengaili siella ja juhli Dashain alkamista. Kouluista on parin viikon - kuukauden lomia ja jengi oli ihan into piukeella. Lepposaa oli ja pitkasta aika naamalle tuli hymy kun kaveli ulkona. Yleensa on ollu aika hiljasessa kun kaikki energia menee autojen ja moottoripyorien ja hustlaajien vaistelyyn. Mutta bisnesta siellakin tehdaan. Mitakohan Shiva, Ganesh tai Hanuman sanois siita kaikesta kaupankaynnista pyhilla alueilla? Kysynpahan vaan. Sit tallailtiin ja vahan eksyttiin ja otettiin porvaristi taksi kotio.

Huomenna olis aikomus menna taas vahan saunomaan. On kylla taas sellaset kakat kertyny parin viikon aikana etta hyva olis kayda. :)

torstai 11. lokakuuta 2007

Viikonloppua ootellessa

Mummille oikein hyvaa syntymapaivaa :)
Silmat vahan paremmat. Meijan terveydenhoitajaopiskelijat sano etta ne tipat mita sain niin on antibioottia. Jotain Ciplox-jotain. Aika helposti niita apteekista vaan saa. Eika kayny ees kukkarolle: 41 rupiaa. Muuten on ollu tanaan tosi ankee olo. En tiia miks mutta mieli on matala ja fyysinen olo sen mukana. Mutta ei meilla oikeata vapaapaivaa oo ollu kun 2.10, etta voi olla etta siksikin vahan vasy.

Taas oon paassy Forget Kathmandua lukemalla Nepalin historiaa jo 1960-luvulle asti. Tan maan johtajat on melkein jalestansa ollu ihan hanurista. Anarkia ja kansalaistottelemattomuus on ollut se, milla kansa on haluamiaan asioita lopun viimein saanu. Gandhin vaikutusta taalla moni muutos on ollut. Pitaa myos pitaa mielessa herran kuuluisin lausahdus "An eye for an eye will make us all blind."
Ei taalla vielakaan oikein demokratia toimi, vaikka kuinka niin toivoisi. Vaalitkin, joista oli odotettu demokraattisimpia pitkaan aikaan, siirtyivat.

Tohtori Rokaya sanoi lounaallamme etta asiat ei muutu kuin sisaltapain. Jos me vain jatkamme ihmisten auttamista, kuinka hienoa se onkin, mikaan ei muutu. Koko systeemin taytyy muuttua. Suomessakin sosiaalipuolen tyontekijoina vain hoidamme seurausta, emme puutu itse syyhyn. Jos ajatellaan nyt ihan yhteiskunnallisella tasolla. Hienoa kuitenkin nahda etta vihdoin Suomessa ammutaan kovilla. Tarkoitan nyt naita Tehyn joukkoirtisanomisia ja naisten solidaarisuuslakkoa. Mahtavaa! Asiat ei tuu muuttumaan jos tyydytaan siihen mita saadaan ja valitetaan ja mutistaan yksinaan.

Vahan kevyempiin asioihin seuraavaksi. Meidan jokailtaiset hamahakkipeijaiset sai pari paivaa sitten ihan uuden savyn kun allekirjoittanut meni vessaan ja laittoi juuri ovea kiinni ja kiljaisi. Meidan vessassa oli gekko! Saatiin se kuitenkin elavana ulos. Noi asuntolan naiset aina kyl repii huumoria aina kun me kiljutaan hamisten peraan. Orppa on kylla kunnostautunu teurastajana. Mina ja Paula jatetaan ne hommat sille taysin. Jeps. Huomenna ehka lissaa. <3

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Sairas maailma

Silmatulehdus piste com. Tanaan en sitten menny muppeilemaan. Pitaa huomenna saada otettua muut kiinni. Sain apteekista jotain silma/korvatippoja jotka kirvelee ihan hirveesti. Noh, toivottavasti on huomenna parempi. Pitais tosiaan arskat ostaa etta kestaa tota aurinkoa.

Viela astetta ikavampia uutisia. Perjantaina laheisesta kylasta kidnapattiin 8-vuotias poika. Intialaiset nappasivat rahan toivossa. Noh, maanantaina poika loydettiin kuolleena ilman munuaisia. Tekijat saatiin kiinni ja eilen ei ollu koulua taalla Kathmandussa. Tassa eilen myos mellakoitiin tassa meijan lahella. Paikalliset haluais ne miehet pois vankilasta, etta ne vois tappaa ne miehet. Sairas, sairas maailma.

Vahan pistaa hiljaseks. Muuten taalla kylla menee ihan hyvin. Ens viikolla Dashain-juhla alkaa ja me mennaan sit sinne lastenkodille kun ne lapset siella koko ajan on.
Sit 29.10 koittaa meijan loma. Tassapa nama, lisaa myohemmin kun taas nakee vahan paremmin... Ikava teita. Voitte ihmiset lisailla mua meseen kun ois niin kiva jutella teijan kanssa! laura.rubydee@hotmail.com <3

maanantai 8. lokakuuta 2007

@penstaartje

Nukketeatterijuttuja sit tanaan. Outo mies ja meinasin hajota kun se puhu englantia. Siihen verratuna paikallisetkin puhuu parempaa... Ok, mut se siita. Raskas paiva kun noin tuskartelut ei oo mun juttu. Melkosta vaantamista ja paha mieli vaan tuli, kun en saanu siita nukesta sellasta kun olisin halunnut. Mut ei saa valittaa.
Mut kylla talla viikolla oppii varmana paljon sellasia asioita askartelusta, mista on hyotya myos Suomessa.
Tultiin just asken LaSoonista syomasta ja oli kylla taas niin hyvat ruuat etta. Saatiin me siella kirkolla tanaan lounas mut kun se on sita daal-baathia josta mulle tulee lahinna vaan aina oksennus mieleen. Ei millaan pahalla, mutta siihen ruokaan en saletisti tuu tottumaan. Se on ehka pahin kulttuurishokki taalla.

Muuten menee vaan entista paremmin. Ihmiset on ihania ja tahan meteliin alkaa tottua. Viime yona ei meinannu tulla uni kun oli niin hiljasta kun koirat ei haukkunu. Koiria taalla on paljon. Ne nukkuu kadulla paivat ja sit alottaa pirskeensa yolla. Muutamina oina on kuulostanu silta kun jotain koiraa ois tapettu. Mukavaa.

Leppostahan taalla. :) Lampimia paivia. Viikonloppuna mennaan kattomaan vuoria Dhulikeliin, joka on 32 km Kathmandusta landelle pain. Kiva paasta tasta kylasta pois. Kaikki sanoo etta aito Nepal on Kathmandun ulkopuolella! :)

Nahdaan taas :)

sunnuntai 7. lokakuuta 2007

Parempi

Jepjep. Tanaan oltiin taas siella kansainvalisessa jumiksessa (ajoissa talla kertaa). Seurakunnan pappina on ihan loistava skotlantilainen mies, jota on aivan ihana kuunnella jo pelkan aksentin takia :). Mentiin taas yllattaen LaSooniin syomaan. Siella oli tanaan myynnissa tosi hyvalaatuisia naisten alusvaatteita ja koruja. Tottakai sinne piti tunkea vahan rahaa... Hupshups. Mut aika porvaripaikka se rafla. Mut siella meita ei tuijoteta niinkun ihan kaikkialla muualla. Siihen alkaa jo tottua ja sit vaan tuijottaa takas. Naiset omistaa sen paikan. Taalla kylla naiset on tosi feministeja. Ymmartaa sen, kun taalla naisten oikeudet on vasta viime vuosina paassy lansimaiden tasolle. Hullua ajatella, etta vasta pari vuotta sitten alle 35-vuotias nainen sai hakea passia ilman vanhempiensa tai aviomiehen lupaa. Hullua.

Sit lahettiin taas Thameliin. Tormattiin siella muihin Diakkilaisiinkin. Kiva kuulla tuntemattomien ihmisten puhuvan suomea. Harma, tuo niin rakas kieli! Ostelin sit taas kaikkea. Vaatteita itelleni. Hupshups. Iskalle ostin shakkilaudan. Saas naha miten sen saan kotiin tuotua. Lahetan varmaan joitakin juttuja pakettina edelta Suomeen. Ja niin, sit teetin sellasen maailman kauneimman puvun. Sellasen ruskean mekon, kiinalaistyyppisen ja makso vaan noin 27e. NIIIIIIN KAUNIS.

Ostin pari paivaa sitten kirjan nimelta Forget Kathmandu, joka on nepalilaisen naisen kirjoittama kirja Nepalin tilanteesta. Lahtien kuninkaallisesta veriloylysta (2001) nykypaivaan. Kirja on painettu 2005 Intiassa, koska tuohon aikaan se oli pannassa Nepalissa, koska se kirja ei nykyista kuningasta mairittele. Nyt kun kuninkaan valta on pienenemassa niin sita saa taas Nepalista sita kirjaa. Todella mielenkiintoinen poliittinen kirja. Tama valtio on kahden suuren tulen valissa: maolaisten vasemmiston ja kuningasmielisen oikeiston valissa. Kumpikaan niista ei oikein ole hyva vaihtoehto. Parlamentaarinen demokratiakin on taalla niin lapsenkengissa. Vuodesta 1990 se on ollut olemassa. Kirjan ensimmainen kappale alkaa otsikolla "A Constitutional Neverneverland", mika kertoo kuinkaa demokraattinen valtio tamakin on.
Olipas nyt kauhean poliittinen vuodatus, mutta hyvaa esimerkkia sinne koti-Suomeen. NUORISSA ON TULEVAISUUS. Muutos on mahdollinen ja me pystymme vaikuttamaan asioihin Suomessa.

Mut joo, ens viikolla voi olla vahan hiljasta taalla kun ollaan siella nukketeatteriworkshopissa, mutta kattellaan. Ikava on kaikkia ja SUOMEA! <3

lauantai 6. lokakuuta 2007

Eilisesta

Johan oli tosiaan eilen paiva. Saatiin YWCA:n johtajalta Dropatilta aidillisia neuvoja. Kahden tunnin opetusta naiseudesta ja Jumalan seuraamisesta. Siina askartelun lomassa oli ihanaa kuunnella voimakkaan ensimmaisen sukupolven kristityn naisen mietteita elamasta. Miksi ruikuttaa ja itkea jonkun miehen peraan, joka ei ole tarpeeksi hyva. Miksi ylipaataan itkea kun minulla on elama. Jos tekee Jumalan tahdon mukaan niin varmasti han siunaa. Han myos profetoi meille hienot miehet. :) Taytyy vain loytaa se kylkiluu, josta on lahtoisin.
Kunnon potkua persauksille. Ei mitaan hyysaamista etta kylla se siita vaan nyrkkia lattiaan etta lopeta ruikuttaminen ja katso eteenpain. Han ei enaa halua meidan itkevan muusta kuin onnesta. MAHTAVAA.

Tanaan olimme Dropatin ja hanen miehensa, Dr. Rokayan perustamassa Sagarmatha (vuori) Churchissa jumalanpalveluksessa. Nepaliksi taas mutta Dropati kaansi meille englanniksi. Saimme puhua seurakunnalle (noin 25-30 henkea) ja myos jumiksen jalkeisessa nuorten fellowshipissa. Sitten Dropati vei meidat lounaalle miehensa kanssa ja lahti omille asioilleen.
Ihanaa oli jutella tohtorin kanssa. Siina vasta viisas mies. Matkustellut ympari maailmaa luodakseen Nepaliin rauhaa. Han on myos perustanut National Council of Churches in Nepal - nimisen konsiilin, jossa pastorit ympari Nepalia voi kokoontua yhteen ja keskustella Nepalin tulevaisuudesta. Han myos puhui vahvasti siita, kuinka kristittyjen tulisi toimia yhteiskunnassa. Kristityn tulisi olla poliittisesti aktiivinen ja uskaltaa tuoda mielipiteensa kirkon ja maan tilasta julki. Puhuimme myos Suomen kirkon ongelmista. Tohtori oli samaa mielta ja sanoi etta kirkon ei tule kuunnella sita mita hallitus tai yleinen mielipide maaraa. Han sanoi luottavansa nuoriin kaikkialla, silla muutos lahtee meista.
Han myos puhui kirkon tekemasta diakoniasta ja sen merkityksesta. Kirkon diakonia ja yksityisen ihmisen diakonia EI ole hyvantekevaisyytta, VAAN OIKEUTTA. Hienosti sanottu.
Meidan tulisi menna sinne missa hata on suurin ja antaa niille joilla ei ole, koska heillekin kuuluu osa.

Ensi viikolla mennaan Riitta-Leena Vuotilaisen tyopaikalle kristillisen kasvatuksen keskukseen, jonne tulee eras hollantilainen taiteilija pitamaan workshoppia nukketeatterista ja kuinka tehda kierratysmateriaaleista nukkeja ja kuinka tehda scripti. Luulisi siita olevan hyotya seka taalla etta kotimaassa. Workshoppi vie meilta koko ens viikon, ma-pe 9-17. Rankka viikko etta kahhellaan ehinko kirjoittelemaan. :) Kiitos etta luet tata. <3

perjantai 5. lokakuuta 2007

Hard day's night

Noh niin. Asuntolassa asuvan Khrisna-nimisen naisen ihmelaakkeen ansiosta (oli kylla pahanmakuista) flunssa on tipotiessaan. Muuten kylla ollu ehka maailman rankin paiva. Tanaan saanu asuntolan johtajalta Dropatilta sielunhoitoa, vahvoja sanoja ja profetiaa. Olo parempi.

Nepalista muuten, etta kuulin etta vaaleja siirrettaisiin, koska maolaiset ei paase yhteisymmarrykseen hallituksen kanssa. Kuumottavaa.
Ostin tanaan kirjakaupasta painavan kirjan, jonka nimi on A People's War, jossa on voimakkaita kuvia 1996-2006 kestaneesta sisallissodasta. Omat henkilokohtaisen elaman ongelmat pieneni kertalaakista. Tosiaan YK on taalla valvomassa viime marraskuussa allekirjoitettua rauhansopimusta. YK:n paamaja on ihan meidan lahella ja niita YK:n autoja nakee taalla koko ajan. Nyt on ollu taalla aika rauhallista, mutta tilanne saatta huomenna olla ihan eri nakoinen.
Kuumottavaa.

Janna silti nahda ihmisia taalla ja kuulla niiden elamantarinoita. Olisi silti mukavaa paasta tasta kaupungista pois nakemaan milta Nepal oikeasti nayttaa.

Huomenna mennaan eri seurakunnan jumikseen ja nuorten kokoontumiseen (kaikki nepaliksi taas). Sunnuntaina shoppailemaan Thameliin ja ehka kattoo Kathmadun Durbar Squarea. Tassapa nama. Ootte rakkaita <3

torstai 4. lokakuuta 2007

Tahtoo kotiin

On joitakin paivia, jolloin ei halua kotiin ja on valilla naita paivia jolloinka lahtis viivana kotio taalta kalysesta kylasta. Mulla on eilisesta lahtien ollu flunssa, vaikka taalla on noin 30 astetta lamminta. Ma haluan kotiin Suomeen peiton alle sairastaan! Taa paiva menny oikeastaan sairastaessa, mut oltiin me hyodyksikin. Askarreltiin kaikennakosia juttuja YWCA:lla: laatikoita ja kortteja ja rannekoruja. Ihan mukavaa napertelya sen taksimatkailun vaihteeks.

Eilen keskiviikkona oltiin lastenkodilla ja tuotiin sinne koripallo, mika ostettiin marketista. Vahanko pojat oli liekeissa. Otettiin sitten matsi tytot vastaan pojat ja tytot voitti 21-17. Orpan korinalustyo oli tosin meidan voiton avain, kun se oli niita kaikkia poikia pitempi... Ihan mukava paiva, mutta ei ois pitany riehua kun eilen tuntu vahan flunssaselta... Tyhma paa.
Kuultiin samana paivana lastenkodin johtajalta, etta maanantaina meidan tyomatkan varrella Japanin suurlahetyston kohdalla oli ollu pommi. Hiphei hurjaa.

Toissapaivana tiistaina kun Orpan synttarit oli niin mentiin Greenwich Village Hotelliin SAUNOMAAN! Suomen mittapuulla vahan kuppanen sauna mutta meille pala taivasta. Ette usko sen mustan nahan maaraa mika iholta irtosi. Ja suihkusta tuli LAMMINTA VETTA! Onni on pienia asioita.

Tassapa nama talta paivalta. Ikava on kova. <3

maanantai 1. lokakuuta 2007

Onni on kuiva kakka

No tammonen paiva sitten tanaan. Vatsa ilmottelee jo heti herattya ettei mitaan yhteistyota voi tehda. Imodiumia naamaan ja toihin lastenkodille sitten. Vahan vasyny olo oli koko paivan mutta silti ihan jees paiva.
Eilen olin kansainvalisessa messussa Patanissa. Sinne loytaminen oli kyllakin ihan luku sinansa mutta vahan myohassa sinne paastiin. Ihan jees meininki, olis kiva menna ens sunnuntaina ihan alusta lahtien. Sit oikeastaan mentiin La'Sooniin (se ihana ruokapaikka) syomaan ja lahin sit viela Piritan kanssa etsimaan Patan Durbar Squarea ja Mangal Bazaria. Loytyhan se ja hieno olikin. Kaikkien kolmen kaupungin (Kathmandu, Patan, Bhaktapur) Durbar Squaret elikka temppeliaukiot on Unescon maailmanperintolistalla.

Aiti kysy jotain etta mita ne taksit maksaa. Noh Lahetysseura maksaa meijan tyomatkat sinne lastenkodille, minne maksaa noin 300-400 rupiaa (4-5e) riippuen bensatilanteesta per suunta. Joskus taksikuskit yrittaa huijata ja pyytaa liikaa mut nyt tietaa suurin piirtein etta mita minnekin maksaa. Lastenkodilla ollaan 3 paivaa viikossa. Ja nepalin kielioppi ja kirjotus tosi vaikeata, mutta perussanojen aantaminen on helppoa ja tuun kylla kaupassa esim ymmarretyksi. Ihan mukava kieli. :)

Luin eilen uutisista, etta jossain pain ita-Intiaa on ollu mellakoita paikallisen Idolsin vuoksi, koska Intian Idolsin voitti viime viikolla nepalilaissyntyinen poika. Vahan taalla jengi on ollu ilosia sen takia :)

Huomenna Orpan synttarit ja mennaan ehka hotellille uimaan ja syomaan ja saunomaan. Toivottavasti onnistuu!! Jep mutta se tasta paivityksesta. Kaikkea hyvaa kotio!