:)

Nyt mennaan aika hyvalla hapella taalla. Nyt on ollu eilinen ja taa paiva lampimampaa. Nyt vahan tihuttaa vetta ja silleen. Tanaan saatiin ekaa kertaa lamminta (ehka kadenlamposta) suihkuvetta silla seurauksella, etta vessanpontto ei enaa vetany. Kiva oli herata aamulla ja kun vatsa on vahan loysalla niin huomata ettei vessa veda. Hiphei. Mut onneks meilla on ampari vessassa tollasia tapauksia varten.

Nyt meilla on ollu kaksi ihan huippupaivaa siella lastenkodilla. Lapset on vaan niin ihania ja kovasti ne juttelee. Onneks ihmisten valisesta kommunikaatiosta niin vahan on sanallista, niin ei haittaa. Kosketus puhuu enemman kuin tuhat sanaa. Nyt tuntuu silta etta on tyossa ihan ruohonjuuritasolla, vaikka tuntuu ettei me niin hirveesti siella lastenkodilla teha mut silti se mita me voidaan siella tehda niin tuntuu tarkealta. Sinne lastenkodille on tunnin taksimatka, vaikka matkaa on vaan muutama kilometri. Ruuhkat on ihan hirveita taalla. Ei mitaan verrattuna rakkaaseeb koti-Suomeen. Saas naha minkalaisia ollaan kun tullaan takas. Mietittiin sita just tanaan. Varmaan seotaan kaikkeen hiljaisuuteen ja huudetaan vaan koko ajan.

Sekoamisesta puheen ollen, mulle kavi tanaan niin kun oltiin vapaapaivana Thamelissa, joka on Kathmandun "turistirysa". Meni ihan hulluna rahaa ja ois menny viela enemman jos ei olis tinkiny. Mut loysin kaikkee kivaa. Ellulle ja Juholle haluamiaan kankaita ja sit jotain yllareita niille ja muillekin. Ostin 3 isoa pashminahuivia. En viela tiia mita niille teen... Mut tuntuu silti etta maksoin joistakin vahan liikaa. Ehka sitten kun puhuu vahan paremmin nepalia niin saa vahan halvemmalla. Saa muuten sit esittaa toiveita etta mita haluaa tuliaisiks. Hirveesti en voi tuoda kun lentokoneessa on rajotukset. Mut joo. Nyt ollaan menossa yhteen ihanaa raflaan syomaan, missa ollaan jo muutaman kerran kayty. Namnam. Ootte mun mielessa kaikki :)

Ei paha

Nyt on siis jo muutama paiva takana tata kaaosta ja kylla siihen tottuu. Joka paiva on uusi seikkailu, kun aina ei oo sahkoa, vetta tai ulos ei kannata menna. Vetta sataa ja on vahan viilea, ehka parisenkymmenta astetta. Ollaan jo vahan tutustuttu paikalliseen Patanin seurakuntaan. Perjantaina oltiin nuortenillassa ja lauantaina kirkossa. Kaikki nepaliksi... Onneksi lauantain saarnaajana oli singaporelainen mies joka piti saarnan englanniksi niin ei menny ihan ohi. Kristillisyys on taalla melko karismaattista, johon tallanen perusluterilainen ei oo ihan tottunu. Kirsti tutustutti meidat lauantaina eraaseen hindupoikaan, jonka koko perheen Kirsti tuntee. Poika asuu Kathmandussa ja lahtisi mielellaan meidan mukaan kiertaa ja nayttaa kaupunkia ja ehka Pokharaan asti. Saas naha. Lauantaina kaytiin myos ekaa kertaa ulkona syomassa. Taalla on vaikka minkalaisia ravintoloita ja vatsansa saa tayteen parilla eurolla. \o/
Ja viela tosi hienoissakin rafloissa on tosi halpaa Suomeen verrattuna. Haha.

Sunnuntaina mentiin Morning Star Children's Charity - nimiseen lastenkotiin yoksi. Oltiin tutustumassa siella jo torstaina. Lapset ihania ja tosi kiinnostuneita meista ja myos meidan tuomista karkeista... Autettiin heita kotilaksyissa (englanti) ja hengailtiin siella. Mitaan muuta ei oikein saatu tehda kun johtaja sanoi etta ollaan vieraita siella. Tosi vaivaantunut olo tuli. Ei kylla menna toista kertaa yoks sinne kun siella ei oikeen yota pystyny olemaan. Ne ois laittanu meijat nukkumaan ulkorakennukseen, mutta kun ma nain sen kuus iso vipeltavaa hamista niin sanoin etta ei pysty. Sisalle paastiin nukkumaan mut siella oli sit torakoita. Ehka hirvein yo ikina. Eika siita oikeastaan ollu mitaan hyotya, koska tuntu etta ite pysty eniten olemaan avuks just niissa kotilaksyjen tekemisissa.

Huomenna mennaan laheiseen hotelliin syomaan ja uimaan, koska siella pidetaan suomenkielinen raamattupiiri. Seinajoelta on 9 hengen porukka taalla tutustumassa SLS:n tyohon Nepalissa 3 viikon ajan. Suomalaisia taalla siis on paljon.

Ja muuten. Lauantai-iltana Kirsti kertoi meille ohjeita maanjaristyksen tullessa. PELOTTAVAA. Kirsti viela sanoi etta Nepaliin odotellaan iso jaristysta. Maa kuulemma jarisee taallapain koko ajan, mut sita ei vaan huomaa.

Poliittinenkin tilanne jarisee kun tiistaina maolaiset ministeri kaveli ulos hallituksesta. Torstaina bensajonossa (jengi oottaa taalla 8-12 tuntia paivassa bensaa ja sita jaetaan 7,5 litraa per tyyppi, etta repikaa siita) tassa meijan lahella opiskelijat hajotti parin taksin ikkunat. Ja kuulemma Terailla oli viime viikolla kuollu 40 tyyppia vakivaltaisuuksissa. Kuohuu ja kuohuu. Mut me ollaan lansimaalaisia, niin ollaan kyl turvassa. Nain meille on sanottu. Mekin ollaan nahty jo yks iso maolaisten mielenosoitus (tai itseasiassa ajettiin taksilla suoraan siihen) ja tassa meijan lahella menee maolaisten busseja ja ne heiluttelee lippuja ja laulaa voitonlauluja. Mut ne vilkuttelee ja hymyilee meille. Ehka se on hyva, mut me ollaan aika viileesti menty niista vaan ohi eika olla jaaty juttelemaan.

Tulipa paljon tekstia. Kova ikava mulla silti on teita. Ollaan taas yhteyksissa. Sahkopostia voi lahettaa osoitteeseen ywca@wlink.com.np (sen asuntolan sahkoposti) ja laittakaa otsikoks Laura. Jos haluaa mut laura.rubydee@gmail.com toimii myos. Ootte rakkaita :)

Paadyttiin Pataniin

Jepjep. Nyt ollaan jo kolmatta paivaa Kathmandussa. Asutaan tarkalleen ottaen Patanin kaupungissa, ihan Kathmandun rajalla. Vahan niinkun asuisi Espoossa... Asuntola on ihana ja meilla kolmella on oma pikkukeittio ja vessa. Jossa tosin eilen bongasin 7,5cm halkaisijaltaan olevan hamahakin, joten kaytan kaytavan vessaa ennen kuin se hamis on vainaa. Ruoka vaatii tottumista. En yhtaan tykkaa. Asuntolan naiset on mahtavia ja alyttoman mukavia. Ovat huolissaan meista ja kysyvat aina onko kaikki hyvin. Ei paasta asuntolassa kayttamaan internettia, sielta voi vain lahettaa sahkopostia. Nyt siis ollaan paikallisessa internetkahvilassa. Yhteys hidas. Jos must ei vahaan aikaan kuulu, niin voi olla etta sahkot saattaa olla poikki tai ollaan sellaisessa paikassa ettei nettiin paase. Ootte vielakin kaikki mun mielessa. Toivottavasti kolme kuukautta menee nopeasti. :)

I'm 5,000 miles away from home

Dohassa ollaan. Kuka ei tienny niin se on Qatarissa. Kone Kathmanduun lahtee parin tunnin paasta. Pahin lentojannays on jo ohi. Meinattiin myohastya Orpan kanssa edellisesta koneesta Frankfurtissa kun oltiin vahan tyhmia. Mut ehittiin silti. Jumala pitaa huolen hulluistaan. Qatar Airwaysilla ihan hullun hyvaa palvelua verrattuna aamuareisiin Finnairin naikkosiin. Joopa joo. Mut nyt pitas menna juomaan vahan kokista ja ehka shoppailee jotain pienta. Ootte kaikki mun mielessa. :)

Ennen lähtöä

Ääks. Lähtö on tiistaina. Ristiriitaisin tuntein tässä eletään. Pelottaa, ahdistaa, jännittää, toisaalta olo on innokas ja seikkailunhaluinen. Flunssaa pukkaa, toivottavasti paranen ennen tiistaita ettei tartte kärsiä lentokoneessa.